Vaaleille kiitos ja näkemiin

Viime viikkojen ajan suomalaiset tv-kanavat ovat täyttyneet suorista vaaliväittelyistä. Joka kanavan on pitänyt saada omansa, Ylen ja MTV3:n peräti kaksi per kierros.

Myös radiossa presidenttiehdokkaita on tentattu ahkerasti. Kävipä koko ehdokaskaarti myös juuri toimintansa uudelleen aloittaneen Radio Cityn haastateltavana. Paavo Väyrynen sai kunnian olla kanavamme uuden aloituksen ensimmäinen vieras.

Tapasin ehdokkaista suurimman osan, kun he saapuivat toimitukseemme haastateltavaksi. Osa saapui parin avustajan kanssa, osa yksin. Kaikkien olemuksesta paistoi, että takana oli jo todella monta haastattelua – ja edessä vielä useampia.

Eva Biaudet oli pidempi kuin osasin arvata. Paavo Lipponen katsoi tarkasti ylittäessään kynnystä. Pekka Haavisto tuoksui kahvilta.

Sauli Niinistö pyysi päästä vessaan ennen haastattelua. Mietin, mitäköhän hän on mieltä siitä, että miesten vessassamme on lehtiteline ja hehkuvan punainen seinä.

Sari Essayahille toivotin onnea vaaleihin. "Kiitos, sitä tarvitaan", Essayah vastasi.

Kiitettävällä tavalla ehdokkaat jaksoivat vastata heille esitettyihin kysymyksiin. Osaan kysymyksistä heillä saattoi olla mielessä jo vakiovastaus, mutta yritimme joka kerraksi keksiä myös sellaista kysyttävää, jota heiltä ei ennen ollut osattu udella.

Presidentinvaalit ovat median kannalta hyvä tapahtuma. Ne tarjoavat paljon uutisaiheita ja ehdokkaat suostuvat mielellään haastateltavaksi. Viime kuukausien aikana viestintävälineet ovat tuottaneet mitä todennäköisimmin tuhansia valokuvia, sähkeitä, uutisjuttuja ja ohjelmia aiheesta "Presidentinvaalit 2012"

Välillä mietin, tuupataanko tätä tavaraa jo liikaa. Tv-tenttien miljoonayleisöt ovat kuitenkin osoittaneet, että presidentinvaalit kiinnostavat ihmisiä. Myös Radio Cityn nettisivuilla ehdokkaiden haastatteluja on käyty jälkeenpäin kuuntelemassa monta kertaa. Luulenpa, että työpaikkojen kahvipöytäkeskustelujakin presidentinvaalit ovat mukavasti vilkastuttaneet.

Onneksi meillä siis on olemassa suora presidentinvaali. Mutta ei tätä rumbaa ihan koko ajan jaksaisi, joten ihan hyvä, että seuraavan kerran pressaa valitaan vasta kuuden vuoden päästä.