Suomalaistutkijat paljastivat rumpali-ikonin grooven salaisuuden
Oletko ikinä miettinyt, miksi joissain kappaleissa tai tietyillä rumpaleilla on erityinen groove, joka yksinkertaisesti toimii?
Tampereen teknillisen yliopiston ja Harvardin yliopiston tutkijat ovat analysoivat tutkimuksessaan TOTO-yhtyeen perustajajäsenen, rumpali Jeff Porcaron soittoa peräti millisekunnin tarkkuudella. Vuonna 1992 menehtynyttä Porcaroa pidetään yhtenä kaikkien aikojen tunnetuimmista rumpaleista.
Tutkimuksessa selvitettiin yksityiskohtaisesta ajoituksen ja dynamiikan vaihtelua tasaisen konemaiseen rytmiin nähden. Tulokset valottavat muun muassa svengin taustaa ja miten rumpali toimii grooven aikaansaamiseksi sekä tietoisesti että tiedostamatta.
Tutkijat löysivät fraktaalisen rakenteen Porcaron soitosta. Tämä on Tampereen teknilllisen yliopiston fysiikan laitoksen professorin Esa Räsäsen mukaan erittäin hienovarainen ilmiö, ja soitto on siis äärimmäisen tarkkaa. Rumpali ei tietoisesti luo soittoonsa fraktaalisuutta, vaan se on luonnollinen seuraus hermojärjestelmän toiminnasta. Fraktaalinen vaihtelu vaikuttaa positiivisesti kuuntelukokemukseen.
"Rumpukoneissa paljon kehitettävää"
Räsänen kertoo Radio Cityn Juha Valvion haastattelussa, että tutkijat eivät välttämättä löytäneet vastausta siihen, miten hittibiisi saadaan aikaan. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin se, että jos koneella lähdetään tekemään rumpuja tai jos studiossa säädetään rumpalin soittamaan rumpuraitaa, niin iskuja ei saisi laittaa täysin kohdalleen. Virheille pitää antaa tilaa. Tämä on tiedetty jo aiemminkin, mutta algoritmein jälkeenpäin lisättävät virheet pitää laittaa soittoraitaan aivan tietyllä tavalla.
- Niillä pitää olla tämä fraktaalinen skaalautuvuus, että se silloin vastaa sitä ihmisen luonnollista tapaa tehdä heilahteluja, Räsänen kertoo.
Tutkimustulosten avulla voidaan tulevaisuudessa kehittää uuden sukupolven inhimillisesti toimivia rumpukoneita. Rumpukoneet eivät kuitenkaan ole korvaamassa ihmistä, Räsänen rauhoittelee.
- Siinä on tietysti niin monta tekijää, jotka rumpali siihen musikaalisesti luo. En näkisi sitä ihan tuolla tavalla, mutta näkisin sen niin, että rumpukoneissa on paljon kehitettävää, nimenomaan personointiin, Räsänen jatkaa ja heittää samalla ilmoille tulevaisuuden Porcaro-algoritmiajatuksen.
Kuuntele professori Esa Räsäsen koko haastattelu yltä.
Lisää tutkimuksesta voit lukea täältä! (Tampereen teknillinen yliopisto)
Lähteet: Tampereen teknillinen yliopisto, PLOS One
