Kuva: Toni Lund

Sami, 36, selvisi vuosien huume- ja vankilahelvetistä - yksi hetki käänsi koko elämän suunnan

01.09.2017 11:15 - Anna Hopi - Luettu 1 978 kertaa

Valonen vietti suuren osan nuoruudestaan joko huumetripillä tai vankilassa.

Kuvittele herääväsi likaisesta ja ränsistyneestä vankilakopista, jonka kulmassa olevaan vessanpönttöön sellitoverisi vääntää kakkaa niin, että loiskahdukset kaikuvat tilassa. Hämeenlinnalaisen vankilan "vanhan Moskovan" tunnelma ja alennustila herätti vankilakierteessä vuosia olleen narkkari Sami Valosen pohtimaan syvällisesti elämänsä tarkoitusta.

Nyt vuosia myöhemmin hän tekee töitä suomalaisten huippuartistien kanssa ja on mukana järjestämässä areenakonsertteja Kaiho Republicin kiertuemanagerina. Hän mainitsee Vesa-Matti Loirin ja Samuli Edelmannin ja puhuu heistä hyvinä tuttuinaan. Kaikenkaikkiaan vaikuttaa siltä, että Valonen on ponnistanut pitkälle likaisesta vankilakopista ja huumevuosista.

Silti hän edelleen kertoo ensimmäisenä asiana jokaiselle tapaamalleen uudelle tuttavalle taustansa.

- Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kertoa asia rehellisesti. Ihmisten täytyy ajatella, etten yritä piilottele asiaa. Tarinani herättää usein mielenkiintoa. Ihmiset alkavat kysellä, millaista on olla vankilassa. Ihmiset eivät aina usko, että tosiaan olen ollut linnassa, hän kertoo Voice.fi.-sivustolle.

Sen ymmärtää, koska Valonen elää tällä hetkellä tasaista perhearkea kumppaninsa kanssa, ja vaikuttaa kaikin puolin urheilulliselta ja naapurinpoikamaisen rehdiltä kaverilta. Sitä hän nykyään onkin - käytyään pitkän polun pimeydestä valoon.

(kuva: Toni Lund)

"17-vuotiaasta asti täyspäiväinen narkkari"

Valosen matka nuorisorikolliseksi ja huumeaddiktiksi alkoi yläasteella.

- Rikokset tulivat ensimmäisenä. Kokeilin rajojani ja tein tyhmiä juttuja. Kävin mopovarkaissa ja bensavarkaissa. Siitä se kierre lähti kehittymään. Halusin haasteita ja kehittyä rötöksissä - sitten mukaan tulivat päihteet, hän kertaa menneisyyttään.

Mies kertoo tutustuneensa huumeisiin 17-vuotiaana. Sen jälkeen hän olikin täyspäiväinen narkkari seitsemän vuotta.

- Huumeiden käyttö on kokemuksena liian hyvää ollakseen totta. Sitä ei huomaakaan, kun olet ihan rapakunnossa ja menet tosi huonoon kuntoon. Se on koukuttavaa itsensä alistamista. Siitä tulee likainen olo, mies sanoo.

- Olin posket lommolla ja niin kalpea kuin ihminen voi olla. Näytin luurangolta. Minulle tuli vahva itseinho, kun näin itseni peilistä. Mietin, ettei se voi olla totta, mitä näen.

"Äidillä oli turvallinen mieli, kun olin vankilassa"

Pahinta Valosen mukaan oli se, mitä huumeiden ja rikosten täyttämä elämä teki hänen läheisilleen. Hän sanoo, ettei pysty vieläkään kuvittelemaan sitä huolen määrää, mitä hänen äitinsä on mahtanut tuntea.

- Olin melkein aina viikon, kaksi kerrallaan pois kotoa, ja kahden tyttäreni äiti pyöritti meidän kotiasioita yksinään. Kävin suunnilleen kotona vain nukkumassa. Mutsi kävi tukiryhmissä, yritti tsempata ja kannustaa. Hän uskoi minuun, että kyllä se poika joskus sieltä takaisin tulee, mies kuvailee.

- Äidin sanat ovat jääneet kaikumaan päähäni. Hänellä oli turvallinen mieli kun olin vankilassa, koska silloin hän tiesi, että olin elossa. En olisi osannut ajatella, että äiti nukkuu yönsä hyvin vain silloin, kun oma poika on vankilassa, Sami kertoo, ja sanoo ajatuksen tuottaneen hänelle paljon häpeää.

Mies eli vuosia vankilakierteessä, ja päätyi vapautumisen jälkeen pian taas uudestaan lukkojen taakse rötöstensä takia.

(kuva: Toni Lund)

Suuri käänne parempaan

Iso muutos ajatusmaailmassa tapahtui viimeisinä vankilavuosina. Sami Valonen antaa kiitoksen eri toten musiikkialan monitoimimiehelle Pete Eklundille, jonka hän tapasi vankilassaolonsa aikana parisen vuotta sitten musiikkivideon kuvauksissa.

- Satuin olemassa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, vaikka olin vankilassa, Sami ihmettelee vieläkin tuuriaan.

Eklundin persoona pysäytti vankilakierteessä eläneen miehen. Joku näki Samissa muutakin kuin rikollisen ja huumeidenkäyttäjän.

- Uskon löytäminen omiin tekemisiin on ollut tärkein asia. Pete haastaa minua koko ajan. Hän tuuppaa minut mäeltä alas ja katsoo, miten selviydyn. Joka kerta on kaikki mennyt todella hyvin. Meillä on todella hyvä ja läheinen dynamiikka, mies hymyilee.

Parivaljakko perusti Likainen tusina -yrityksen, jota kautta avautuivat ovet viihdemaailmaan.

- Palkkaamme mukaan entisiä vankeja, joilla on rikosrekisteri ja rankka menneisyys. Kukaan muu ei halua heitä. Meillä on loppuvuodeksi Hartwall Arenan keikkoja, areenakiertue ja festivaaleja, jonne otamme 10-30 henkilöä töihin, Valonen sanoo varman kuuloisesti.

- Yritämme järjestää jätkille mahdollisuuksia, koska mäkin olen saanut mahdollisuuden. Jos minä olen tähän uuteen elämään pystynyt tarttumaan, siihen pystyy moni muukin.

"Haluan vain herätä vapaana ja lähteä töihin"

Sami Valonen sulki viimeisen kerran kunnolla vankilan ovet takanaan tämän vuoden vappupäivänä.

- Minulle vapaus on erilainen asia kuin muille. Kun pääsen portista ulos, saan olla missä haluan. Se tuntuu mahtavalta.

Vapaan miehen identeetti on pudottanut viimeisetkin kahleet hartioilta. Entinen vankilakundi elää nyt tavallista perhe-elämää ja pyrkii olemaan mahdollisimman hyvä isä kahdelle 17-vuotiaalle teinityttärelleen. 

- Olen oppinut hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Minun ei tarvitse esittää enää kovista. Haluan vain olla Sami, tehdä hyviä asioita. Auttaa toisia ihmisiä ja tarjota heille mahdollisuuksia. Tahdon herätä joka aamu vapaana ja lähteä töihin. En halua, että kukaan kokee samaa, mitä olen kokenut, hän sanoo vankasti.

- Nyt on minun aikani maksaa omat velkani yhteiskunnalle ja perheelleni. Omalla tekemiselläni pystyn ehkä hiukan kaventamaan sitä kuilua vankilan ja siviilielämän välillä.

Mies haluaa puhua vankilasta vapautuneiden ex-rikollisten puolesta.

- On tärkeää ymmärtää, että vaikka ihminen olisi elänyt millaisen elämän tahansa, niin hän ei ole välttämättä paha. Jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden.

(kuva: Toni Lund)

Lue myös: Anna-Maria, 26: "Huumeet olivat koko elämäni, kunnes oma diilerini teki minulle elämäni tarjouksen"

Kilpailut

Uusimmat