Kuva: Mikko Räsänen

Villen, 30, tarina ei ole herkille: "Kävin muutaman millin päässä kuolemasta"

21.09.2017 20:30 - Anna Hopi

Ville Nurminen on katsonut useamman kuin yhden kerran kuolemaa silmästä silmään.

Kun pahan kierre lähtee käyntiin, sitä on vaikea pysäyttää. Ville Nurminen, 30, on kokenut elämässään asioita, jotka murskaisivat monen alleen. Nurminen syntyi tavalliseen keskiluokkaiseen perheeseen, jossa vanhemmat tekivät parhaansa kasvatuksen ja lapsensa tukemisen suhteen. Ville on myös luontaisesti terävä ja puhelias kaveri, jolla on monenlaisia lahjoja.

Hyvätkään lähtökohdat eivät kuitenkaan aina auta, jos elämä heittelee pahasti.

Ekaluokkalainen Ville Nurminen joutui heti koulun aloitettuaan kiusaajien hampaisiin. Hänen lapsen pyöreydestään tuli haukkumisen kohde.

- Pyöreyden lisäksi kiusattiin siitä, kun vanhemmilla ei ollut varaa ostaa samanlaisia vaatteita kuin muilla lapsilla. Pukeutumistani haukuttiin ja minua tönittiin. En uskaltanut puhua kiusaamisesta kellekään, eikä siihen puututtu mitenkään, Ville muistelee.

- Jälkikäteen ajatellen minun olisi pitänyt itse puhua, mutta pidin tuskan sisälläni. Olin peloissani, enkä halunnut mennä kouluun. Purin pahaa oloani varasteluun ja yritin saada hyväksyntää sitä kautta, että varastin muille lapsille karkkia ja suklaata.

(kuva: Fotolia)

"Vajosin tiedottomaan tilaan ja kaaduin asfalttiin"

Nurmisen häiriökäyttäytyminen laajeni ja varttuessaan hän alkoi juoda kaljaa kaupungilla. Hän rikkoi koulunsa ikkunat ja päätyi sen jälkeen lastenkotiin, jossa suoritti peruskoulunsa loppuun kotiopetuksella. Kun hän itsenäistyi ja pääsi pois lastenkodista, alkoi holtiton päihteiden käyttö.

- Join paljon alkoholia ja tappelin kaupungilla. Jouduin tekemisiin poliisien kanssa ja vietin putkassa monia öitä, hän kertaa.

- Pääsin töihin ravintola-alalle Helsingissä - se vain pahensi päihdeongelmaani. Lähdimme työkavereiden kanssa kaljalle töiden jälkeen. Illat venyivät pidemmiksi ja pidemmiksi.  Seuraavaksi en enää päässyt töihin ilman kahta kaljaa.

Ville Nurminen muistelee saaneensa tuona aikana paljon kirjallisia varoituksia ja potkuja työpaikoistaan. Hän kuitenkin toteaa, että Helsingissä oli niin paljon ravintoloita, että kun yhdestä tuli lähtö, uusi työpaikka löytyi tilalle nopeasti. Sekoiluista huolimatta hän työskenteli koko ajan.

Nurminen ei juonut iloon ja huvinpitoon, vaan hän halusi päästä joka kerta niin humalaan kuin mahdollista. Alkoholi oli pakotie todellisuudesta ja keino lääkitä pahaa oloa ja masennusta.

Ville Nurminen ei pelkästään turruttanut tunteitaan juomalla, vaan myös leikki hengellään.

- Pahimmillaan minulla oli veressä 7,12 promillea. Vajosin tiedottomaan tilaan ja kaaduin asfalttiin. Monet kuolevat vähän päälle viiteen promilleen. Kun heräsin sairaalasta, minulla oli veressä vielä vähän päälle viisi promillea.

(kuva: Fotolia)

"Kuolema oli muutaman millin päässä"

Nurmisen sekoilua kesti seitsemän vuotta. Sinä aikana paha olo syveni ja miehelle puhkesi paha ahdistus ja masennus. Aina kun hän pysähtyi hetkeksikään miettimään elämäntapaansa, itsetuhoiset ajatukset valtasivat mielen.

- Olin eräänä päivänä synkissä tiloissa kotona ja yritin itsemurhaa lääkkeillä ja viinalla. Ajoin auton tahallaan katolleen maahan ja olin kuolla. Ajoin auton tahallaan katolleen maahan ja olin kuolla. Kuolema oli muutaman millin päässä siitä tilanteesta.

Edes kasvokkain kuoleman kanssa joutuminen ei saanut Nurmista oikomaan elämänpolkuaan. Iso käännekohta tapahtui, kun mies kärsi erään ryyppyputken jälkeen elämänsä mittavinta kohmeloa. Krapula kesti viikon, ja sinä aikana - jälleen kerran - Ville luuli kuolevansa.

- Romahdin vain kämppäni lattialle, enkä pystynyt liikuttamaan kehoani. Tuntui, että sydän pysähtyy minä hetkenä tahansa. Pulssini hakkasi tuhatta ja sataa. Hengitys oli tiheää ja tärisin. Makasin kokonaisen päivän lattialla, ja itse krapulaa kesti viikon. Kun siitä selvisin päätin, että elämäni suunnan on muututtava.

(kuva: Fotolia)

"Sain rahattomana ja työttömänä asuntolainan"

Uskomatonta, mutta totta - nuori mies suuntasi seitsemän vuoden mittaisen "ränninsä" jälkeen ensiksi asuntolainaa hakemaan omaan pankkiinsa.

Ei tule yllätyksenä, että hänet naurettiin sieltä ulos. Ville Nurminen ei kuitenkaan luovuttanut, vaan asteli seuraavan pankkiin ja käytti verbaalisia lahjojaan neuvottelussa. Kuin ihmeen kaupalla kävi niin, että täysin rahaton ja työtön mies sai 120 000 euron lainan ilman minkäänlaisia säästöjä.

- Siinä tapahtui jonkinlainen ihme, Ville myöntää itsekin - ja sanoo laittaneensa tämän jälkeen kaikki panoksensa uuteen alkuun.

- Tiesin, että jotta pystyisin muuttumaan, minun on jätettävä kaikki entinen taakseni.

Nurminen hävisi yhtäkkiä sosiaalisesta mediasta, lopetti puhelinliittymänsä ja avasi uuden. Hän matkusti pennittömänä pummilla Riihimäelle katsomaan rivitalokaksiota, ja teki samantien kaupat.

Mies ei kertonut kellekään olevansa lähdössä. Kaikki elämän tavarat mahtuivat yhteen reppuun, kun Ville sulki helsinkiläisen asuntonsa oven ja jätti omaisuutensa kämppään.

- En tänäkään päivänä tiedä, missä tavarani ovat, hän toteaa.

Syöpädiagnoosi yllätti

Ville sai työpaikan puhelin- ja nettiliittymien promoottorina ja myyjänä. Hän pysäytti maito-ostoksilla olevia ihmisiä ja sai puhuttua heidät vaihtamaan operaattoria tai nettiliittymää. Nurminen löysi alan, jossa oli todella hyvä.

- Parin kuukauden työssäolon jälkeen minut ylennettiin esimieheksi ja ostin jokaisesta palkasta jotain tyhjään asuntooni. Minusta tuli Suomen paras siinä firmassa, ja johdin lopulta viiden kaupungin myyntiä ja valmensin muita myyjiä, hän kertoo.

Hän ei ole juonut pisaraakaan alkoholia uuden elämän aloitettuaan.

- En voi tänäkään päivänä lähteä ottamaan yhtäkään kaljaa kavereiden kanssa. Tiedostan ongelmani, ja keskityn vain hyviin juttuihin. Ruokin itseäni positiivisilla asioilla, Ville Nurminen sanoo.

Menestys työelämässä antoi lisäpotkua Nurmisen elämään. Hän on työskennellyt viime vuosina muun muassa kiinteistövälittäjänä. Elämässä on pieni, mutta uskollinen ystäväpiiri ja tyttöystävä, jonka kanssa mies jakaa arkensa.

Kuitenkin Ville Nurmisen piti kohdata oma kuolevaisuutensa vielä yhden kerran silmästä silmään. Hän sairastui neljä vuotta sitten syöpään.

- Kävin hakemassa sairaslomaa flunssan takia ja lääkäri kuunteli keuhkoni. Hän näki siellä ison pahan luomen ja sanoi, että se pitää poistaa. Lääkäri kertoi, että luomessa oli melanooma. Ihoa otettiin pois isolta alueelta selästä. Selkääni koristavat nyt hirveät arvet ja käyn kontrolleissa puolen vuoden välein, mies kertoo.

Nurminen kertoo menneensä syöpäleikkauksen jälkeen seuraavana päivänä töihin selkä täynnä tikkejä. Syöpä ei miehen mukaan järkyttänyt kovin paljoa hänen maailmaansa.

- Minulle on tapahtunut niin paljon pahaa, että tiesin selviäväni syövästä. Olen selvinnyt niin monesta asiasta, ettei sekään kaada. Koen olevani tosi vahva. En helposti kaadu maahan, eikä mikään asia järkytä. Yritän keskittää ajatukseni hyvään - positiivinen ajattelu kantaa pitkälle.

(kuva: Mikko Räsänen)

"Vien positiivisuuden viestiä eteenpäin"

Sairaudesta selvittyään Ville Nurminen löysi kutsumuksensa. Hän on lopettanut työt myyntialalla ja kutsuu itseään räppäriksi. Biisejä on kertynyt 40 kappaletta, ja Nurminen on julkaissut niitä Spotifyssa 10 kuukauden aikana.

Hän julkaisi 4. syyskuuta Suojelusenkeli-nimisen albumin, jonka En kuule -kappaleella avautuu päihdeongelmistaan. Muut kappaleet käsittelevät miehen elämän iloja ja suruja. Nurminen kiertää lastenkodeissa ja vanhustenkodeissa esiintymässä ja kertomassa tarinaansa.

30-vuotias mies aikoo seuraavaksi lähteä kiertämään kouluissa tarinansa kanssa. Hän teki naisräppäri Sanan kanssa kappaleen Älä kiusaa, ja haluaa herättää keskustelua kiusaamisesta.

Ville Nurmisen viesti on yksinkertainen. Hän haluaa sanoa, että pahoistakin kokemuksista voi selvitä ja nousta vahvempana ylös.

- Yritän kertoa ihmisille, että vaikka takanasi olisi kuinka paljon pahaa tahansa, se on mennyttä, etkä mahda sille mitään. Tälle päivälle ja huomiselle voit tehdä jotain - se on ainoa asia, jolla on väliä, Nurminen summaa ja hymyilee aurinkoisesti.

Tutustu Ville Nurmisen musiikkiin alta.

Lue myös: Sami, 36, selvisi vuosien huume- ja vankilahelvetistä - yksi hetki käänsi koko elämän suunnan

Uusimmat