Kuva: Elise Kulmala
Mitä vaaditaan Karhuryhmän poliiseilta? 20 vuotta erikoisyksikössä työskennellyt Harri Gustafsberg kertoo
Karhuryhmän entisen operatiivisen johtajan Harri Gustafsbergin mukaan työ erikoisyksikössä tuntui arkiselta, vaikka jälkikäteen ajateltuna se oli "aika erilaista moneen muuhun verrattuna".
Harri Gustafsberg työskenteli poliisin erikoisyksikössä, Karhuryhmässä 20 vuoden ajan, joista viimeiset 10 vuotta kouluttajana ja operatiivisena johtajana. Poliisiuran jälkeen hän on avannut kokemuksiaan tietokirjoissa ja Karhuryhmä-tv-sarjassa. Ohjelmassa hän on käsitellyt ihmismielen toimintaa ääritilanteissa ja haastatellut myös entisiä rikollisia.
Sarjassa käsitellään Karhuryhmän toimintaa, mutta Gustafsbergin mukaan kiinnostavinta sarjassa on ihmisen päätöksenteko ja toiminta ääritilanteissa.
– Vaikka sarjassa keskustellaan tosi rankoista aiheista, se toimii parhaimmillaan väylänä ymmärtää, miksi ihmiset toimivat miten toimivat, Gustafsberg kertoo Voice.fi:n haastattelussa.
Gustafsberg jätti tehtävät poliisissa vuonna 2014. Sen jälkeen hän on opiskellut filosofian tohtoriksi ja turvallisuusjohtamisen maisteriksi sekä kirjoittanut tietokirjoja henkisestä suorituskyvystä ja sen kehittämisestä.
Kuinka toimintakykyä stressitilanteissa voi parantaa?
Jokainen ihminen joutuu joskus stressaaviin tilanteisiin, joissa olisi tarpeellista säilyä toimintakykyisenä. Luontaisesti ihminen joko pakenee, taistelee tai jäätyy.
Gustafsberg kertoo esimerkin, johon on helppo samaistua.
– Kävelet yksin pimeällä kadulla ja näet hahmon, jolla näyttää olevan veitsi kädessä. Se tulkinta herättää sarjan hermostollisia muutoksia. Mutta heti, kun ihminen tulee valoon ja huomaat, että kädessä olikin puhelin, tilanne laukeaa.
Kuinka stressaavissa tilanteissa voi sitten parantaa toimintakykyään?
– On kaksi tapaa. Puhutaan kognitiivisesta resonanssista, eli tilanteen tulkitsemisesta uudelleen. Jos vireystaso on liian voimakas, sitä on kuitenkin äärimmäisen hankala tehdä. Silloin toinen tapa on laskea vireystilaa, joka tapahtuu fysiologian kautta. Vaikka syvään hengittämisen avulla, jolloin on mahdollista rauhoittua ja tulkita tilanne uudelleen.
Karhuryhmän poliiseilla ei puntti pienestä tutise
Gustafsberg kertoo, että työ poliisin erikoisyksikössä tuntui ajan myötä arkiselta.
– Vaikka jälkikäteen se oli aika erilaista moneen muuhun verrattuna. Treenattiin ja välillä tuli sitten keikkoja. Joko sellaisia, joihin pystyi valmistautumaan tai sitten niitä, joihin jouduttiin lähtemään heti.
Vaatimukset erikoisyksikköön pääsemiseksi ovat kovat. Valmistuneiden poliisien on mahdollista hakeutua testeihin, joihin ei voi valmistautua muuten kuin fysiikan osalta.
– Sinne valitaan suuresta joukosta ihmisiä, joilla ei puntti rupea tutisemaan ihan pienestä. Tarvitaan yhteistyökykyä ja kykyä sietää henkistä kuormaa ja kovaa stressiä. Toisin kuin voisi kuvitella, ei siellä mitään mörököllejä ole, vaan hyvinkin ystävällistä ja rentoa porukkaa.
Myös kunnon on oltava huippu-urheilijan luokkaa.
– Ei riitä, että olet maratoonari, et pääse. Ei riitä, että olet voimamies, et pääse. Pitää olla kaikkea ja hyvässä suhteessa - nopeutta, voimaa ja kestävyyttä.
Lue myös: Pitäisikö Suomessa olla koira-ajokortti, Harri Gustafsberg? - 'Joudun kääntämään katseen poispäin'
