Kuva: Mikko Räsänen

Pate Mustajärvi, 61: "Mun ei tarvitse enää todistella sitä, miten helvetin kova jätkä olen"

02.03.2018 08:15 - Reija Saarinen - Luettu 816 kertaa

Mustajärven mukaan uutuuslevyllä kuullaan ehkä hiukan toisenlaista Patea.

Pate Mustajärven 11. sooloalbumi julkaistiin tänään, 2. maaliskuuta, ja se kantaa napakasti nimeä 2018.

Artistin itsensä mukaan fiilis on yleisön reaktion suhteen odottava, mutta hyvä.

- Yhden arvostelun olen lukenut ja se oli hyvä. Moni artisti sanoo, ettei niitä lue, mutta minä luen ja kuuntelen kyllä omia levyjänikin. Toki kuuntelen muutakin kuin itseäni, Mustajärvi naurahtaa Voice.fi:n haastattelussa.

- Aina kun uusi levy tulee, niin minulla on tapana ajaa autolla ympyrää ja huudattaa sitä.

Mustajärven mukaan levyllä kuuluvat oikeat soittimet, ja se on juuri se minkä puolesta perinteinen rokkari liputtaa.

- Tällä levyllä on ihan saakelin loistava bändi. Oikeat soittimet ja oikeaa taustalaulua. Tällä levyllä eivät koneet kopise. Se on minulle äärimmäisen tärkeää, kun olen kuitenkin silläkin tavalla vanhan liiton mies, hän jatkaa.

Hän myöntää kuitenkin, että löytää omista levyistään jälkeenpäin virheitä, mutta pitää ne yleensä omana tietonaan.

- Enää ei tule enää sellaisia ajatuksia, kuin ensimmäisten levyjen aikaan. Silloin, kun kuuntelu albumeita kotona kavereiden kanssa, niin yskäisi, kun tiesi, että on tulossa kohta johon ei ole tyytyväinen, hän nauraa.

Mustajärven mukaan hän on myös ylpeä siitä, että hänen tuotannossaan luotetaan luomuun.

- Se on todellista luomutouhua, minä en mitään autotunea siedä. Joku saattaakin sanoa, että onpa falskisti vedetty, mutta mitä sitten! Se kuuluu asiaan. Pyrin siihen, että olen läsnä silloin, kun ihmiset sitä levyä kuuntelevat.

"Minun ei tarvitse todistella"

Levyllä kuullaan Mustajärven mukaan tällä kertaa ehkä hieman erilaista Patea. Tavoitteena oli saada kappaleisiin muuta, kuin sitä "perinteistä" äijäilyä.

- En halunnut kappaleita, joissa ajetaan jenkkiautolla, juodaan 600 litraa viinaa ja bailataan viikko. Ne kappaleet on tehty jo.

Yksi levyn kappaleista onkin Mustajärven mukaan sellainen, mitä hän ei olisi voinut kuvitella tekevänsä nuoruudessaan.

- Kun sain kappaleen tekstin valmiiksi ja päätin nimen, niin tajusin, että en minä 1980 tai 1990-luvulla olisi voinut kirjoittaa kappaletta, jonka nimi on; Uskotaan vielä rakkauteen.

- Nyt voin. Olen jo sen ikäinen jätkä, että en pelkää mitään. Mun ei tarvitse enää todistella sitä, miten helvetin kova jätkä olen. Ymmärrän sen, että 16-vuotiaana voi räkästä kadulle ja näyttää keskisormea, mutta 61-vuotiaana se alkaa olla aika kornia, hän nauraa.

Yhden levyn kappaleista Mustajärvi uskoo olevan todellinen keskustelunherättäjä.

- Siellä on kappale nimeltään Suomen leijona. Mainitsin siitä joillekin, niin he olivat heti sitä mieltä, että nyt tulee äijäkamaa. Mutta ei todellakaan tule. Kun ajattelee eläinmaailmaa, niin uros on se, joka pitää huolen siitä, että näyttää hyvältä, naaras huolehtii pennuista ja metsästää. Näinhän se menee ihmismaailmassakin. Suomen leijona on nainen ja siitä tehtiin biisi.

- Toivon todella, että se tulee herättämään keskustelua.

(kuva: Mikko Räsänen)

"En tehnyt sitä tarkoituksella"

Tuoreen albumin kansitaide on kuvattu historiallisissa maisemissa Tampereen keskustassa. Yllättäen siihen saatiin mukaan myös aikamoista symboliikkaa.

- Levyn kansi kuvattiin Milavidan linnassa Hämeenpuiston päässä. Kyseisellä paikalla on pitkä ja verinen historia, etenkin vuodelta 1918. Ymmärsin vasta jälkeenpäin, että kuvissa on melkoista symboliikkaa. Siinä se kuvissa tamperelainen työväen kakara poseerasi punaisessa puvussaan. Tätä ei suunniteltu missään vaiheessa, vaan tajusin sen sattumalta katsellessani koevedoksia.

- Oli hienoa tajuta, että sadassa vuodessa Tampereellakin on tapahtunut paljon hienoja asioita.

"Toivon, että ihmiset löytävät aikaa"

Mustajärven levy julkaistaan sekä vinyylinä että perinteisenä cd-formaattina. Hän toivookin, että pelkkä digitaalisuus ei valtaa alaa musiikkimarkkinoilla.

- Toivon todella, että ihmiset yrittäisivät löytää ajan sille, että kuuntelevat sen koko levyn. Surullista on se, että nykyään ihmiset eivät vaan meinaa millään jaksaa keskittyä, Mustajärvi harmittelee.

- Onneksi itse olin nuori silloin joskus. Oli aikaa treenata, käydä treffeillä ja opiskellakin siinä välissä, hän nauraa.

Lue myös: Yksi fanikuva vei Pate Mustajärven keskelle someraivoa: "Toisille olin natsi, toisille suvakki!"

Arvostele artikkeli

Kilpailut

Uusimmat