Kuva: AOP

Millaisiin rikoksiin poliisit retkahtavat ja miksi? Rikosmyytit-podcastin juontajat vastaavat

20.06.2022 09:15 - Riia Frost

Jopa virkavalta voi harhautua rikoksen polulle, eikä tältä ilmiöltä olla Suomessakaan vältytty.

- Poliiseista tehdään noin 1000 rikosilmoitusta vuodessa ja harva näistä johtaa tuomioon.

Näin rikostoimittaja Heidi Holmavuo toteaa Rikosmyytit-podcastin yhdeksännessä jaksossa. Holmavuo ja poliisin entinen rikostutkija Sami Sallinen keskustelevat jälleen suorasanaisesti podcastin toiseksi viimeisessä jaksossa. Tällä kertaa jakson teemana on poliisirikokset, joista ei juurikaan puhuta, vaikka aihe on keskustelun arvoinen. Koko jakson voit kuunnella alta tai Podplaysta.

Jopa virkavalta voi harhautua rikoksen polulle, eikä tältä ilmiöltä olla Suomessakaan vältytty. Toki Suomen virkavaltarikostilastot eivät ole samoissa mittakaavoissa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Sallisen mukaan silti vuoden 2020 tutkimuksessa noin 40 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että poliisissa esiintyy korruptiota, kun taas yli 90 prosenttia kokee voivansa luottaa poliisiin joko täysin tai melkein.

Sallinen kertoo itse poliisin entisenä rikostutkijana, että tänäkin päivänä suurin osa poliiseista tekee työtään kutsumusammattina. Sallisen mukaan tästä syystä poliisin moraalinen ajatusmaailma on selkeästi se, että halutaan tehdä hyvää, eikä pahaa. Miksi siis jotkut poliiseista päättävät kuitenkin tehdä pahaa ja siirtyä rikollisuuteen?

- Kun kysytään, että miksi poliisi syyllistyy rikokseen, niin sen takia, kun hän on ihminen. Poliisi voi olla yhtä ahne ja erehtyväinen kuin kuka tahansa muukin. Ja kyllähän valta muuttaa ihmistä ja käytöstä. Sitten löytyy myös toinen motiivi, eli että halutaan oikaista sääntöjä tai käyttää siihen omaa valta-asemaa, Sallinen luettelee.

Sallisen mukaan noin 30 prosenttia näistä poliisista tehdyistä rikosilmoituksista on kuitenkin liittynyt virkavallan tekemiin päätöksiin, jotka ovat usein hyvin inhimillisiä virheitä. Yksi yleisimmistä syistä, miksi poliisista tehdään rikossyyte on liikennesääntörikkomus.

- Tämä liikennesääntöjuttu on mielenkiintoinen, koska poliisihan ajaa lujaa sen takia, että on pakko. Jos näkee poliisiauton ajavan lujaa, niin sille on varmasti syy. Ainoastaan silloin poliisi ajaa tarkoituksella hiljaa, kun on valvontatehtävissä, koska silloin näkee paremmin, Sallinen avaa.

- Mutta tietenkin, kun mennään ilman pillejä ja rikotaan liikennesääntöjä, niin se tietenkin aiheuttaa tunteita ihmisissä, Sallinen lisää.

Heidi Holmavuon ja Sami Sallisen Rikosmyytit-podcastin painotetaan olevan poliittisesti inkorrekti ja sisältävän suoraa puhetta. (kuva: Janita Mutanen)

Juontajat myös kertovat, että useat poliisirikokset johtuvat myös urkinnasta, johon liittyy uteliaisuus. Poliiseillahan on pääsy moniin paikkoihin, joista on helppo urkkia tietoa, vaikka ei olisi lupaa siihen.

- Poliisin sisällä aina naureskellaan sitä, että rikollinen aina keksii tekosyyn rikokselleen. Mutta kyllä virkamieskin osaa saman, Sallinen naurahtaa.

Holmavuo tuo keskusteluun myös inhimillisen puolen, jossa kuka tahansa meistä voisi tehdä saman virheen.

- Tässä tullaan myös sellaiseen inhimilliseen kulmaan, että ihminen on perusluonteeltaan utelias. Kyse on siitä, että missä kohtaa teet väärin, Holmavuo toteaa.

- On myös hyvä muistaa, että poliisikin on vain ihminen, Sallinen lisää oikeuttamatta lainkaan kyseistä poliisirikosta.

Sallinen nostaa myös kolmannen yleisen poliisirikosilmoituksen aiheen, josta mediakin on monesti uutisoinut: poliisin fyysinen voimankäyttö.

- Ylilyöntejä tulee. Muistan itsekin, kun olin nuorena poliisina Töölön putkalla ja ihmettelin sitä, miten rajulla otteella asiakkaita käsiteltiin. Ja se oli sellainen aihe, josta ei saanut puhua ääneen, Sallinen muistelee.

- Kyllähän voimankäyttötilanteet ovat haastavia ja ylilyöntejä tulee helposti. Varsinkin tänä päivänä, kun poliisivirkavaltaan kohdistuva väkivalta on kasvanut huomattavasti, niin kyllähän siinä joudutaan silloin tällöin käyttämään sellaisia voimakeinoja, jotka jättävät jälkensä. Ja tällaisista tilanteista tehdään myös paljon rikosilmoituksia, Sallinen avaa.

Kaikki poliisirikossyytteet eivät ole aiheellisia

Sallinen painottaa, että nykypäivänä poliisi joutuu käyttäytymään eri tavalla kuin 80-90-luvulla. Nykyään joutuu olemaan varovaisempi, kun kaikessa virkavaltatoiminnassa haetaan läpinäkyvyyttä. Tarkastelulle on hyvä olla avoin.

- Onhan se niin, että joka kerta, kun poliisi esimerkiksi käyttää asetta tai muita poikkeuksellisia voimakeinoja, niin kyllä siinä ollaan samantien suurennuslasin alla. Sitä pidetään sellaisena auktoriteettina, että sitä halutaan valvoa paljon. Ja ihan hyvä, että valvotaan ja tehdään rikosilmoituksia, koska silloin täyttyy myös se poliisin oikeusturva, Sallinen toteaa.

- Mutta onhan se mielenkiintoista, että poliisi poikkeaa muista virkamiehistä siinä mielessä, että heidän tekemisiään tarkkaillaan ja valvotaan aika tiukasti versus monen muun alan, Sallinen lisää.

Lopuksi Sallinen ja Holmavuo painottavat, että kaikki poliisista tehdyt rikosilmoitukset eivät ole aina aiheellisia, vaan voivat joskus olla jopa rikollisten taktinen veto.

- Onhan minustakin tehty rikosilmoituksia ammattirikollisten toimesta. Niissä ajatuksena on ollut, että saadaan tutkija pois tutkintapaikalta. Lisäksi yritetään vaikeuttaa tutkintaprosessia ja hidastaa poliisin tekemistä. Niitä on joskus ihan tehtailtukin, Sallinen kertoo.

- Edelleenkin on hyvä, että niitä rikosilmoituksia tehdään, koska se on ainoa tapa selvittää, että onko tapahtunut rikos. Pahinta olisi se, että puhutaan puskissa vain, että: ”Poliisi on syyllistynyt rikokseen” ilman, että selvitettäisiin sitä, Sallinen lisää.

(kuva: Janita Mutanen)

Voice.fi, Podplay, Iskelmä, Radio Nova ja Radio City ovat kaikki osa Bauer Mediaa.

Lue myös: Keskustelu kannabiksen laillistamisesta herättää tunteita Rikosmyyteissä: "Ajattelee omalla perseellään"

Lue myös: Rikosmyytit-juontajat arvioivat turvapalvelumyyntien härskiyttä - "Pelko myy paremmin kuin seksi"

Uusimmat