Kuva: Shutterstock

Toisinajattelija vertaa foliohattu-nimitystä rasismiin: "Yhtäläisyyksiä rasistisen syrjivän suhtautumisen kanssa"

14.07.2022 18:15 - Riia Frost

Toisinajattelija puhuu maailmankatsomuksestaan Pinnan alla -podcastissa.

Artikkelissa käytetyt kuvat eivät liity podcast-vieraaseen.

Pinnan alla -podcastin uudessa jaksossa käsitellään jälleen yhtä Suomen alakulttuurimuotoa, joka on tällä kertaa toisinajattelijat. Podcastin juontaja Teemu Potapoff, 49, on tällä kertaa kutsunut vieraakseen toisinajattelija Jontin, joka kertoo yksityiskohtaisesti eri elämänkatsomuksistaan, jotka poikkeavat niin sanotusti yleisistä ajattelutavoista. Koko jakson voit kuunnella alta tai Podplaysta.

Jotkut ihmiset kokevat tarvetta etsiä selityksiä sattumille, eri tapahtumille tai jopa maailmankaikkeudelle. Joskus selitysten etsiminen saattaa johtaa hyvinkin poikkeuksellisiin teorioihin, joista henkilölle muodostuu enemmistön ajatussuunnan vastaisia mielipiteitä. Tällaisia henkilöitä kutsutaan toisinajattelijoiksi.

Potapoff kertoo jo heti jakson alussa, miten vaikeaa oli saada ketään toisinajattelijaa haastatteluun, koska moni sanoi pelkäävänsä joutuvansa maalittamisen, mustamaalauksen ja vääristelyn kohteeksi. Haastatteluun uskaltautunut toisinajattelija Jontti väittääkin, että syypää yleiseen pelkoon on valtavirtainen media.

- Ei ole enää kyse siitä, etteikö kukaan haluaisi esittää mielipiteitään, vaan siitä, ettei uskalleta edes sanoa jotain valtavirrasta poikkeavaa näkökulmaa. Se ilmapiiri on niin aggressiivinen, että se on niin epämiellyttävää, eivätkä ihmiset halua altistaa itseään sellaiselle, Jontti avaa.

Jontti sanookin, että vaikka toisinajatteleminen on laaja käsite, hän silti uskoo toisinajattelijoiden joutuneen epäreilun arvostelun kohteeksi syyttä.

- Sinulta vaaditaan valtavaa todistamisen taakkaa, vaikka tosiasiassa saatat esimerkiksi vain esittää kysymyksiä. Ja se on kuitenkin tämän meidän niin sanotusti avoimen yhteiskuntamme ihan peruspilari, että saadaan esittää kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia. Ja se, että on sallittua kyseenalaistaa, kuuluu ihan perusarvoihin ja mielestäni se on kadonnut tässä maailmantilanteessa, Jontti perustelee.

Väärät nimittelytermit ovat leimakirveitä

Jontti ei itse tykkää käyttää sanaa toisinajattelija, mutta ymmärtää, miksi asialle on ollut tarve keksiä jokin termi. Jontti kuvailee omin sanoin toisinajattelua ennemmin yhtenä totuuden etsimismuotona ja filosofian klassisena määritelmänä.

- Eli henkilö haluaa tietää, miten asiat todellisuudessa ovat, eikä taivu massapaineeseen, Jontti kiteyttää.

Toisinajattelijoista käytetään kuitenkin sosiaalisessa mediassa myös nimittelytermejä foliohatut tai salaliittoteoreetikot. Jontin mielestä kyseiset termit ovat leimakirveitä ja osoituksia maalittamisesta ja syrjimisestä.

- Nykyäänhän puhutaan hirveän paljon syrjimisestä ja vähemmistöoikeuksista ynnä muista. Mutta yhtä lailla, jos joku kutsuu minua foliohatuksi tai käyttää sitä termiä jopa sellaisissa tarkoituksissa, että yrittää viedä työni altani tai tehdä tietoisesti mainehaittaa, niin sehän on rasismia. Tai no, ei rasismia, mutta sillä on yhtäläisyyksiä rasistisen syrjivän suhtautumisen kanssa, Jontti toteaa.

(kuva: Shutterstock)

Jontti uskookin, että tällä hetkellä maailmassa on eniten vialla tietty asia ja piirre joissakin ihmisissä.

- Ihmisten ymmärryksen puute ja vajoaminen sellaiseen fasistiseen tilaan. Eli ettei kyetä enää kommunikoimaan ihmisten kanssa, joiden kanssa ollaan eri mieltä, Jontti sanoo ytimekkäästi.

Onko media syypää kaikkeen?

Jontti nostaa jakson aikana monesti esille näkemyksensä siitä, että moni asia on valtavirtaisen median syytä. Jontin mukaan valtavirtamedia luo uhkakuvia, joiden avulla ihmisiä yritetään hallita. Yhtenä esimerkkinä toisinajattelija nostaa esille koronapandemian, jonka aikana Jontti sanoo median alkaneen syyllistämään rokottamattomia ja demonisoimaan ihmisiä, jotka eivät halunneet ottaa koronarokotetta.

- Niin voimakkaasti on hyökätty vähemmistöä vastaan, jolla on eriävä mielipide. Ja kysyisinkin, että miksi? Että menikö tuo asia nyt hyvin ihmisten mielestä? Joka tapauksessa kyse on vähemmistöstä, jotka eivät halua ottaa rokotteita ja mikä tässä asiassa on niin kuin ongelma? Jontti pohtii.

Jontti nostaa myös toiseksi esimerkiksi Yhdysvalloissa tapahtuneet traagiset syyskuun 11. päivän terroriteot. Kyseinen tapahtuma sai Jontin kyseenalaistamaan kaiken sen, mitä televisiossa näytettiin kyseisestä uutisesta. Mitä enemmän Jontti alkoi tutkimaan asiaa, sitä enemmän hän alkoi uskomaan, ettei totuus ole välttämättä sitä, mitä media antaa ymmärtää.

- Rupesin näkemään sen epäoikeudenmukaisuuden esimerkiksi silloin, kun alkoi tämä järjetön muslimien demonisoiminen. Nythän se asetelma on taas vähän muuttunut, mutta silloin tämä tällainen ”muslimiterroristit”-sana on ilmeisesti palvellut valtarakenteita. Sitä sanaa jauhettiin joka paikassa ja tv:ssä näytettiin sellaista videokuvaa, joka ei ollut ollenkaan edes niistä tapahtumista, Jontti sanoo.

(kuva: Shutterstock)

Jontti sanookin kyseenalaistavansa valtavirtaisen median toimintaetiikkaa niin voimakkaasti, että hän on päättänyt olla lukematta kyseisten medioiden uutisia. Jontti sanoo olevansa usein vain omissa oloissaan kuuntelemassa podcasteja ja tutkii usein monia teorioita esimerkiksi lukemalla kirjoja.

Jontti toteaakin jakson aikana, että totuus, joka ei välttämättä ole sama kuin yhteiskunnan tai median, voi olla monelle äärimmäisen kivulias asia henkisesti ja vaikea hyväksyä.

- Ihminen voi kokea sen niin, että hänellä katoaa luottamusperusta maailmaan ja yhteiskuntaan. Mutta ihmisten on hyvä muistaa se, että elämä on kuitenkin hyvää ja se on tarkoitettu elettäväksi. Meidän tarkoituksemme on voida hyvin ja se, mitä mielikuvittelemme näistä asioista on loppujen lopuksi ihan sama, koska olemme vain ihmisiä, jotka pyrkivät elämään, Jontti painottaa.

Lopuksi Jontti kertoo, miten hän haluaisi vain opettaa ihmisille tervettä kyseenalaistamista.

- Viestini olisi ikään kuin rauhan viesti, ja ettei kannata mennä mihinkään järjettömiin hössötyksiin, vaan seistä omilla jaloillaan ja edustaa itseään pää pystyssä, Jontti sanoo lopuksi.

Jaksossa Jontti antaa myös vinkkejä muun muassa siitä, mitä ihmisen kannattaa tehdä, jos huomaa, että jollakin tutulla menee tietty salaliittoteoria tai ajattelutapa yli. Voit kuunnella jakson artikkelin alusta tai täältä.

(kuva: Shutterstock)

Voice.fi, Podplay, Radio City ja Radio Nova ovat kaikki osa Bauer Mediaa.

Lue myös: Kuinka pitkään bilettäminen voi olla elämäntapa? Pitkän linjan elämäntapajuhlija kertoo oman näkemyksensä

Lue myös: Miksi jotkut meistä hurahtavat salaliittoteorioihin? Psykologin mukaan alttius on meissä kaikissa

Kilpailut

Uusimmat